Tekstiviestejä käytän hyvin harvoin, mutta silloin tällöin niitä saan, esimerkiksi pankin lisävahvistuksen tekemiseksi. En tekstiviestien tärkeyttä elämässä ole tullut ajatelleeksi, mutta nyt kun niiden vastaanottaminen ei ole toiminut kuukauteen… olen huomannut, että elämä vaikeutuu yllättävän paljon.
Miten tekstiviestien toimimattomuus vaikuttaa elämään?
En pysty vahvistamaan pankkiin tulleita laskuja tai tekemään tilisiirtoja, joiden arvo ylittää tietyn rajan. Onneksi sentään omien tilien välillä pystyn tekemään siirtoja ilman lisävahvistuksia ja näin saan hoidettua maksut ulkoistamalla vahvistusten tekemisen tilin jaetun käyttöoikeuden haltijan kanssa.
En pysty myöskään asentamaan tiettyjä sovelluksia puhelimeen, jotka vaativat maksutietojen liittämistä. Myös monet nettipalvelut vaativat kaksivaiheista tunnistautumista, jolloin esimerkiksi Tori.fi:hin kirjautuminen ei ole mahdollista. Myöskään mobiilivarmenne ei toimi (sekin ilmeisesti toimii pohjimmiltaan jotenkin tekstiviestipohjaisesti).
Luonnollisesti kaikki muutkin tekstiviestit jäävät saamatta, esimerkiksi autohuollon muistutus tai valmistumisviesti, lääkäriin menon muistutus, työvoimatoimiston viestit… Sovitut asiat kun muistaa, niin ongelmia ei synny. Mutta mikäli jotain odottamatonta viestiä, esimerkiksi työkkäristä tulee, voi tästä aiheutua isokin soppa.
Tekstiviestien toimimattomuus on varsin kiusallinen ja elämää hankaloittava. Tämän myötä olen joutunut keksimään erilaisia kiertoteitä tai ratkaisuja asioiden hoitamiseksi. Tämä on hyvä muistutus siitä, että esimerkiksi kriisiaikana monet meille tutut asiat eivät välttämättä toimikaan. Tällaisten palveluiden toimimattomuuden vaikutuksia ei ole helppo ennakoida, mutta on hyvä muistutus siitä miksi kannattaa olla esimerkiksi pieni käteiskassa maksukorttien toimimattomuuden varalta.
Mistä ongelma johtuu?
Minulla on hyvin poikkeuksellinen ja todennäköisesti varsin harvinainen puhelinliittymä – Viiden kortin MultiSIM (näitä ei ole saanut sitten 2000-luvun alun jälkeen). Lyhyesti sanottuna viidellä kortilla on sama puhelinnumero, eli kun puhelu tulee, kaikki viisi puhelinta hälyttää. Kun yhteen vastaa, muut hiljenevät. Näillä kaikilla voi luonnollisesti soittaa, ja vastaanottaja näkee puhelun tulevan yhdestä ja samasta numerosta.
Yhdellä kuukausimaksulla saa viisi liittymää, joiden suurin ilo ja hyöty on datassa. Toki yhteys on vain 50M (4G), mutta riittää minulle. Vain yhtä, eli pääliittymää käytänkin puheluihin ja tekstiviesteihin (tekstiviestejä on mahdollista vastaanottaa vain pääliittymässä, lähettää voi kaikilla). Muut neljä liittymää ovat puhtaasti data käytössä.
Lyhykäisyydessään toimimattomuus johtuu operaattorin pään asetusvirheistä. MultiSIM on sikäli ikävä liittymätyyppi operaattorille, että kaikki asetukset täytyy tehdä kirjaimellisesti käsin. Kun yhden asian korjaa, jokin toinen ominaisuus saattaa hajota. Niin tässäkin tapauksessa.
Viulun soitto ja sitä myötä myös orkesterisoittaminen on varmasti ainakin osalle lukijoista tullut selväksi. Uusin lisä tähän musiikkiharrastukseen on kuorolaulu.
Kaikki lähti liikkeelle ala-asteen musiikkitunneilta. Osallistuin koulun näytelmiin, pääasiassa laulaen kuorossa. Äänenmurroksen myötä laulaminen kuitenkin jäi. Seuraavan kerran osallistuin Riihimäen armeijan kuoroon, varusmiespalveluksen aikana. Tosin tämä päättyi, kun palveluspaikka siirtyi Upinniemeen.
Jyväskylässä opiskellessani vakavasti harkitsin kuoroon liittymistä, mutta ehdot olivat niin tiukat, et luovuin ajatuksesta. Eihän kuoron toiminnasta mitään tule, jos kukin tulee ja menee miten sattuu – tämän ymmärrän. Mutta toisinaan voi tulla jokin este, ja mikäli säännöt kieltävät poissaolot lähes syystä kuin syystä, en tällaiseen voi lupautua.
Vuosia ehti kulua, kunnes lopulta innostuin viulusoitosta. Soittelun myötä myös laulu on noussut jossain määrin osaksi tätä kaikkea. Kesällä 2024 päätin liittyä Hauskojen Sävelien kuoroon (täällä ei ole poissaolo sääntöä). Laulelua on takana kohta vuosi, sekä kaksi esiintymistä.
Ensimmäinen keikka oli osana kirkkomessua, jossa esitetyt kappaleet ovat nähtävillä alla.
Kuoron joulukonsertti oli vuoden 2024 kohokohta. YouTuben kautta on nähtävillä kaikki joulukonsertissa esitetyt kappaleet.
Kevään viimeiset esiintymiset kuorolla ovat Kirkkokadulla pidettävä Matinea 3.5. , sekä Mukkulan kirkossa pidettävä messuesitys 4.5.
Kuoromme toimintaan pääsee tutustumaan 7.5.2025 Mukkulan kirkkoon klo 18:00. Tule mukaan tutustumaan ja osallistumaan yhteislauluun. Tiedä vaikka innostut ja löydät itsellesi uuden harrastuksen! Tervetuloa kokeilemaan.
Ostin jonkin aikaa sitten Blackmagic Video Assist 5″ 12G HDR -näytön kameran kaveriksi. Tosin selvisi, ettei tätä voikaan järkevästi käyttää Canon 80D:n kanssa, joten kokeilut ovat painottuneet lähinnä tietokoneen kaverina.
Yhtä sun toista kokeillessani, löysin Windows 10:stä 3D-näyttötila -asetuksen. Mielenkiinnosta kokeilin aktivoida asetuksen. Ei olisi kannattanut, sillä HDMI lähtö muuttui samalla sekunnilla toimimattomaksi. Valinnan jälkeen asetusta ei löytänyt mistään, joten sitä ei saanut mitenkään pois päältä. Normaalisti asetus löytyy Asetukset => Järjestelmä => Näyttö. Valitsin löytyy sivun lopusta.
Yritin ratkoa ongelmaa aina ajoittain, mutta mikään ei auttanut. Windowsin uudelleenasentaminen kävi useammankin kerran mielessä, mutta siinä on oma vaivansa. Onneksi loputa löytyä ratkaisu.
Tarkkaa syytä mikä tämän ongelman aiheuttaa tai mikä ongelma varsinaisesti on, ei ole tiedossa. Windowsissa menee jotenkin näyttöasetukset sekaisin, jotka saa palautettua vain rekisterit nolaamalla.
Rekisteristä, tai vähintäänkin alla listatuista kolmesta rekisteristä kannattaa ottaa varmuuskopio. Kun varmuuskopio on tehty, poista nämä kolme kaikkine alikansioineen. Käynnistä kone lopuksi uudelleen. Windows tunnistaa käynnistymisen jälkeen kaikki näytöt, eli luo poistetut rekisterit.
Lahden kaupunki päätti muuttaa kaikki pysäköintipaikat maksulliseksi vuoden 2024 lopussa. Uudet alueet eivät saa maksuautomaatteja, niissä maksaminen on mahdollista vain mobiili sovelluksella.
Tässä kirjoituksessa vertailen vain ja ainoastaan kustannuksia, en sovellusten helppokäyttöisyyttä tai toimivuutta.
Toisin kuin automaattimaksaminen, mobiilisovellus veloittaa oman palvelumaksun – joka tulee pysäköintimaksun päälle. Lahden alueella toimii neljän yrityksen sovellukset: Moovy, EasyPark, ParkMan, sekä eParking. Palvelumaksun suuruus määräytyy kullakin yrityksellä hieman eri tavoin. Aloitusmaksua ei kaikki veloita, mutta näillä on vuorostaan minimimaksu, joka vastaa käytännössä aloitusmaksua. Tämän päälle veloitetaan pysäköintimaksun suuruudesta riippuva maksu, joka on 15%. eParking poikkeaa tästä linjasta, sillä sen veloitus on 0%.
Koska jokaisella palveluntarjoajalla on hieman erilainen tapa laskea palvelumaksu, ei edullisimman hahmottaminen välttämättä ole niin selkeää. Vaan ei ole enää, sillä piirtelin oheisen grafiikan, josta näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on kulloinkin edullisin. (12.1.2025 hintatiedoilla laskettuna)
Vaaka-akselilla pysäköinnin kustannus, pystyakselilla pysäköinnin päälle tuleva palvelumaksu
ParkMan
On todella lyhyissä pysäköinneissä kaikkein edullisin, sen 35 snt aloitusmaksun myötä. Toisaalta 15% komission ja minimimaksun puutteen vuoksi, sen käyttö on eParking:ia kalliimpaa jo 30 snt pysäköintimaksun jälkeen. Moovyä kalliimmaksi se muuttuu 0,90€ pysäköinnin jälkeen ja EasyParkia kalliimmaksi 1,90€ jälkeen. ParkMan on yli 1,90€ maksavissa pysäköinneissä kaikkein kallein käyttää.
eParking
On kaikkein edullisin käyttää, sillä heillä on käytössä ainoastaan kiinteä aloitusmaksu, eikä muita kuluja. Tämän seurauksena pysäköinnin oheiskulut ovat 39 snt, pysäköinnin maksun suuruudesta riippumatta.
Moovy
Aloituskustannusiltaan toiseksi kallein, 49 snt maksuminimin vuoksi. Sen käyttö on ParkMan:ia edullisempaa yli 90 snt maksavissa pysäköinneissä. Moovy on samanhintainen EasyParkin kanssa, kun pysäköinnin kustannukset ovat vähintään 3,90€.
EasyPark
Aloituskustannuksiltaan kallein, 59 snt maksuminimin vuoksi. Lyhyissä pysäköinneissä sen käyttö onkin kaikkein kalleinta. ParkMan kiilaa kustannuksissa ohi 1,60€ pysäköintikustannusten jälkeen, jonka jälkeen EasyPark on toiseksi kallein. Moovy saavuttaa kustannuksissa EasyParkin 3,90€ pysäköintikustannuksilla, jonka jälkeen nämä jakavat kustannuksissa jaetun kakkossijan.
Voittaja
Tähän mennessä en ole käyttänyt muita sovelluksia kuin EasyParkia. Sen käyttö on ollut helppoa ja yksinkertaista, mutta tämän vertailun myötä kokeilen ehdottomasta eParkingia.
Kaiken pituiseen pysäköintiin eParking on kustannuksissa ehdoton voittaja, sillä sen käyttö maksaa aloitusmaksun (39 snt) verran.
Alle 4€ pysäköinneissä Moovy on 2 sijalla ja EasyPark 3 sijalla. Yli 4€ hintaisissa pysäköinneissä nämä jakavat kakkossijan, sillä niiden kustannukset ovat tämän jälkeen identtiset.
Jumbosijan ottaa ParkMan, sillä vaikka sen käyttäminen on aloittaessa kaikkein edullisin, kiilaa se kustannuksissa muiden ohi hyvin nopeasti, ollen lopulta kaikkein kallein käyttää.
Esimerkkipysäköinti
10€ hintaisessa pysäköinnissä, pysäköintisovelluksen veloittamat kulut ovat seuraavat:
eParking: 0,39€
Moovy ja EasyPark: 1,50€
ParkMan: 1,85€
Vaaka-akselilla pysäköinnin kustannus, pystyakselilla pysäköinnin päälle tuleva palvelumaksu
Lahden kaupunki päätti muuttaa käytännössä kaikki P-kiekkopaikat maksulliseksi (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta), muutos tapahtuu 1.10.2024. Samassa rytäkässä myös olemassa olevien pysäköintialueiden hintoja korotettiin. Päätöksen taustalla on heikko talous, eli kaupungin kassan rahojen vähyys. Toisena syynä muutokselle on ollut väärinkäytökset.
Näin autoilevana olisi mukavaa, että edes jossain olisi kiekkopaikkoja. Mutta ehkä se suurin harmitus ja suurin kärsijä tulevat olemaan alueen yrittäjät. Autoilevat suuntaavat automarketteihin, mutta ehkä meitä keskustan palveluiden käyttäjiä on lopulta niin vähän, ettei maksullisuudella ja hintojen korotuksella tule olemaan mitään vaikutusta. Tosin uutisissa on ollut välillä juttuja, joissa eri kaupunkien keskustan yritykset ovat menettäneet asiakkaita todella paljon pysäköinnin maksullisuuden myötä.
Toisaalta yleinen suuntaus on ollut (ainakin Helsingissä), että kaupunkien keskustoista pitäisi tehdä ainakin osin autottomia. Hankaloittamalla liikennettä ja nostamalla maksuja, sekä ehkä joskus tulevaisuudessa ruuhkamaksut ovat varmasti edesauttamassa tätä tavoitetta.
Mutta olisiko olemassa vaihtoehtoa, jossa kiekkopysäköinnin, sekä maksullisen pysäköinnin edut ja hyödyt saataisiin yhdistettyä? Ja vieläpä niin, että myös alueen yrittäjät hyötyisivät tästä.
Olen törmännyt Iso-Britanniassa sellaiseen pysäköintijärjestelyyn, joka on varsin tuttu suurilta osin meille autoilijoille, pienellä twistillä. Pysäköidessä automaattiin (tai äppiin) syötetään rekisterinumero pysäköinnin aloittamiseksi, ja maksu suoritetaan pysäköinnin päätyttyä. Tähän asti kaikki kuulostaa tutulta.
Mutta. Sen sijaan, että pysäköinnin maksullisuus alkaisi välittömästi, on alussa esimerkiksi 30min, 1h tai 2h ilmainen pysäköinti. Maksu lähtee juoksemaan vasta pysäköinnin pitkittyessä, ja sitä peritään vain ylimenevältä ajalta. Jotta järjestelmää ei käytettäisi väärin, ilmaispysäköinti on mahdollista samalla alueella seuraavan kerran esimerkiksi 4h päästä edellisen pysäköinnin päättymisestä.
Tämä toteutus poistaa pysäköinnin väärinkäyttämisen (kiekon siirtelyn), antaen kuitenkin P-kiekon hyödyt, maksullisuuden estäessä ylipitkien pysäköintien tekemisen. Ilmaisominaisuutta ei tietenkään ole pakko ottaa kaikilla alueilla käyttöön ja sen pituus voidaan määritellä aluekohtaisesti. Toinen hyöty tästä on P-kiekon 30min säännön poistuminen, eli pysäköinti alkaa heti, eikä vasta seuraavasta alkavasta puoli tai tasatunnista. Täten pysäköintiaikaa ei voi venyttää sääntöä käyttämällä enää 2h 29min:iin (riippuen saapumisajasta).
Kaupungit ja valtio voisi joskus ottaa oppia, ja ainakin kokeilla muualla maailmassa käytössä olevia toimivia ratkaisuja. Meillä täällä suomessa ainoa ratkaisu tuntuu olevan kaiken kieltäminen, sekä hintojen ja verojen korottaminen. Toivottavasti tämä kehityskulku ainakin joskus kokeilisi uudenlaisiakin polkuja.
Ostin diagnostiikkalaitteiston lapsuudenajan C64:n korjaamista varten. Se osoittautui todella päteväksi välineeksi erinäisten vikojen paikantamiseen. Mutta, yhtä vikaa en millään meinannut saada korjattua. Testi herjasi PLA vikaa, vaikka tein testejä kahdella eri koneella, ja kahdellakin uudella PLA:lla. Yksi alkuperäinen PLA oli oikeastikin rikki, mutta molemmat uudet ja yksi vanha olivat ehjiä.
Ylimääräisen PLA:n hankin virheellisen testituloksen seurauksena. Kuvittelin ensimmäisen olevan jollain tapaa rikki / potevan yhteensopivuusongelmia – koska tällaisia tapauksiakin on raportoitu. Syynä virheelliseen testitulokseen oli yksittäisen dippikytkimen asento.
Testilaitteisto
Testilaitteisto koostuu kuudesta osasta: jumpperipalikan moduulista (vasen ylä), softa ROM-moduulista, näppäimistö donglesta, kasettiportti moduulista, peliporttimoduulista ja sarjaporttidonglesta (oikea ala).
Syyllinen
Testilaitteessa, eikä testattavissa PLA-piireissä ollut vikaa, vaan syy oli käyttäjässä. Merkittävässä roolissa olivat ohjeet, jotka kitin mukana seurasivat. Ohjeiden tiedot olivat täysin oikein, mutta ne olisivat voineet olla selkeämmät. Ongelman ydin / ohjeiden epäjohdonmukaisuus johtuu siitä, että ohjeita ei ole tehty mukana tulevalle ROM-softamoduulille, vaikka samat asettelut siitä löytyykin (ja jotka saa aseteltua oikein ohjeiden mukaan).
Ohjeissa on järkeä, kun sitä vertaa sitä varten suunniteltuun ROM-moduuliin. Tässä vaihtoehtoina ovat selkeästi joko HI tai LO kullekin valinnalle, sekä GAME ja EXROM voivat olla joko auki tai kiinni (open/close). Myös järjestys on yhtenevä ohjeen kanssa.
Toisin oli mukana tulleen Versa64Cart:in kanssa. Tässä GAME, EXROM, A15, A14 ja A13 tila valitaan yksittäisten dippikytkimien avulla, jonka lisäksi järjestys on erilainen. HIGH/LOW asennosta kerrotaan SW1-dippikytkinpaketin vasemmalla reunalla. Kaikki tieto oikein tekemiseen on tarjolla, mutta palasia täytyy hieman osata yhdistellä.
Vaikka tekniikan kanssa olisi kuinka paljon paininut, niin uudet asiat ovat aina uusia. Tuskailin ohjeiden kanssa alusta lähtien, en käsittänyt miksi järjestys ei voi olla looginen ja miksi ohjeet eivät voi kertoa kytkinten asentoa – kuten normaalisti esim. automaatio maailmassa. Kun sain testiohjelman käyntiin muutaman yrityksen jälkeen, olin tyytyväinen. Paitsi, että epähuomiossa tuo GAME-dippi oli jäänyt väärään asentoon – tämän virheasennon raapustin myös ohjelappuseen. Tämä ei estänyt softan käynnistymistä, koska valinta ei vaikuta käynnistettävän ohjelman valintaan (ohjelma valitaan A15-13 dipeillä).
Ohjeet
Alla alkuperäinen ohje näyttää tältä:
Alla päivitetty versio taulukosta. Vaikka taulukon esityssuunta onkin vaihtunut ristiin, tämä ei ole ensisijainen parannus oikeiden asetusten tekemiseksi. Yksi suurimmista ongelmista oli dippikytkimien epälooginen järjestys, joka tähän versioon on muutettu. Tässä järjestys vastaa VersaCartin dippikytkimiä ja jumppereita, sulkuihin on merkitty kunkin dippikytkimen numero. Nämäkään päivitykset eivät poista kaikkea epäselvyyttä.
GAME (1)
EXROM (2)
A15 (3)
A14 (4)
A13 (5)
ROM
HI
LO
LO
LO
LO
LO
C64 Diaggnostics 586220++
LO
HI
LO
LO
HI
HI
DeadTest
HI
LO
HI
LO
LO
LO
C64 doctor
HI
LO
HI
HI
HI
LO
1541 Diag
HI
LO
HI
HI
LO
LO
BlackBox V3
HI
LO
HI
LO
HI
LO
SYS700 Assembler & SYS32777 Monitor
HI
HI
LO
HI
LO
LO
C128 Diag 588121
HI
HI
LO
HI
HI
LO
C128 Diag2 789010
Sekavaa
Eniten hämmennystä aiheutti HI / LO ja Open / Closed -esitystapa. Levyn pintaa dippikytkimien viereen on painettuna HI / LO, joka tarkoittaa signaalin tilaa / tasoa, eli Hi = jännite löytyy ja LO = jännite puuttuu / maadoitettu. Tämä saavutetaan kytkimillä käänteisesti, eli kun kytkin on yläasennossa (ON), niin signaali on LO. Kun kytkin on ala-asennossa (OFF), signaali on HI. Jos tässä kohdin erehtyy miettimään HI/LO tarkoittavan kytkimen fyysistä ylhäällä/alahaalla oloa, niin metsään menee. Kunhan mieltää, että kytkimen asento ON = LO ja OFF = ja HI, niin homma toimii. Mutta on tämä silti sekavaa.
Eikä epäjohdonmukaisuudet lopu tähän. ROM:in tapauksessa esitetään jumpperipalikan fyysistä sijaintia, eli onko se HI / LO-kohdassa. Tämä menee siis juuri niin kuin levylle on painettu.
Oman mausteensa soppaan lisää GAME ja EXROM dippien esitystapa, joka onkin yhtäkkiä Open / Closed, vaikka nämä sijaitsevat dippikytkimen paikoissa 1 ja 2, jolloin ON / OFF esitystapa olisi se kaikkein järkevin. Tässä vaihteeksi esitettiinkin signaalin tasoa tekstillä, Open = HI (OFF) ja Closed = LO (ON). Loogista. Toki tämä kaikki on loogista, kun ROM-moduulina on oikea ’alkuperäinen’ moduuli, mutta se on kaikkea muuta VersaCartin kanssa.
Virhe
Vaikka asian laita selvisikin, on tämä käänteislogiikka jotenkin todella hankala mieltää. Aina sai olla pyörittelemässä, miten päin niiden kytkimien pitikään olla. Tämän takia piirsinkin ohjelappuun dippien asennot siinä järjestyksessä kuin ne levyllä ovat. Jonkun syyn takia GAME dippi oli jäänyt väärään asentoon. Ongelmallisinta tässä on, että kaikki ’toimii’ kuten pitää, oli GAME kummassa asennossa tahansa. Ainoa sivuvaikutus on, että PLA testi joko toimii tai ei toimi.
Miksi testi toimii, mutta tulos on väärin? A13…15, sekä ROM valitsevat käytetyn softan muistipaikan, kun taas GAME ja EXROM ovat fyysisten signaalien reitittämistä. Jos GAME on väärässä asennossa, niin PLA:ta ei ilmeisesti koskaan valita (chip select) testattavaksi, vaan testi tehdäänkin virheellisesti BasicROM:iin. Ei ihme, että tuloksena on vika.
Lisää paranneltu ohje
Lopuksi vielä viimeisin versio taulukosta, joka mielestäni on se kaikkein selkein esitystapa Versa64Cart:ia käytettäessä. Tämä kertoo kunkin kytkinten fyysisen asennon. Ja selvyyden vuoksi: ON = kytkin yläasennossa, OFF = kytkin ala-asennossa. ROM valinnan H/L tarkoittaa kummassa paikassa jumpperi sijaitsee (ROMH / ROML).
Marketti jauhesammuttimissa ei ole mitään vikaa, ne ovat toimivia ja parempia kun ei sammutinta ollenkaan. Miksi ainakin jotkut markettien myymät sammuttimet kannattaisi jättää ostamatta? Syy on huollettavuudessa, tai tarkemmin ottaen sen puutteesta.
Vuositarkastukset
Ajoneuvossa, veneessä, sekä ulkona säilytettävät sammuttimet tulee tarkistuttaa 1 vuoden välein, sisäkäytössä olevat 2 vuoden välein. Kun sammutin tulee 10 vuoden ikään, se pitää huoltaa, eli painekoestaa – pelkkä 1 tai 2 vuoden välein tehtävä tarkastus ei tällöin riitä. Marketti sammuttimiin ei välttämättä saa varaosia, eli vian löytyessä muuttuu sammutin jätteeksi. Viimeistään painekoestuksessa sammuttimesta tulee jätettä, koska tarkastusta ei tehdä sellaiseen mihin ei ole varaosia saatavilla. Tällöin edessä on vanhan hävittäminen ja uuden osto.
Sammutin saattaa toimia ongelmitta, vaikka sitä ei tarkastaisi kertaakaan. Toimimattomuuden riskiä ei kannata ottaa, sillä toimiva jauhesammutin on tehokas alkusammutin ja voi estää isomman tuhon syntymisen. Tarkistaminen ei myöskään maksa paljoa, joten syitä tarkastamattomuudelle ei pitäisi olla.
Toisinaan tarkastaminen on pakollista. Esimerkiksi veneessä (tiettyjen ehtojen täyttyessä) sammutin on pakollinen varuste ja sen tarkastusleiman tulee olla voimassa. Leiman voimassaolo kannattaakin tarkistaa jo ostettaessa, sillä tänään ostettu uusi sammutin voi veneillessä olla valmiiksi sakon arvoinen.
Huoltamalla vähemmän jätettä
Uusi markettisammutin maksaa jotakuinkin saman mitä vanhan sammuttimen painekoestuksen sisältävä huolto. Vaikka rahallinen säästö ei kovin kummoinen ole, niin vuositasolla sammutinjätteen määrä on merkittävä. Tämän takia valintoja kannattaisi tehdä myös ympäristön näkökulmasta. Toisaalta myyjät voisivat miettiä mitä myyvät, mutta ymmärrän, että raha edellä näissä asioissa mennään – sitä myydään mikä menee parhaiten kaupaksi. Tiedän tämän itsekin, sillä ensimmäinen Nordic-merkkinen sammutin oli halvin minkä löysin.
Huollettavia merkkejä löytyy varmuudella sammutinhuoltoa tekevistä yrityksistä, esim. Lahden palokalustolta. Tämä ei tarkoita, etteikö huollettavia sammuttimia voisi löytyä myös marketeista. Huollettavuus kannattaa yrittää selvittää ennen ostopäätöksen tekemistä. Huollettavia merkkejä ovat esimerkiksi Presto, Gloria ja Nordic. Itselläni löytyy Gloria ja Nordic, joista jälkimmäinen on ostettu marketista.
Hinnat
Nordicille tuli ikää 10 vuotta, joten se kävi painekoestuksessa. Painekoestus maksoi 45€. Ostin myös uuden Gloria merkkisen jauhesammuttimen, jolla oli hintaa 67€. Tavanomainen tarkastus maksaa 14€.
Marketissa myytäviä 6kg jauhesammuttimia saa halvimmillaan 40€:lla (tyypillisesti 45-55€), painekoestus maksaa 45€ (Lahden palokalustolla). Säästö huollettavaan sammuttimeen verrattuna on enimmillään 27€, eli ei puhuta isosta säästöstä tai lisäkustannuksesta – kummin päin asiaa haluaakaan ajatella. Ja niin, sen vanhan sammuttimen oikeaoppinen hävittäminen maksaa noin 20€, eli rahallinen säästö kutistuu olemattomaksi.
Kannattaa pitää mielessä, että mikä tahansa sammutin on parempi, kuin ei sammutinta ollenkaan. Jätteen määrän minimointiin on hyvä pyrkiä, mutta ensisijaisen tärkeää on omata kunnossapidettyä sammutuskalustoa.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksiani
Alla linkit kahteen kirjoittamaani juttuun alkusammutuksen tärkeydestä, joista jälkimmäisessä käsitellään myös sammuttimen sammutustehoa, eli niitä mystisiä kirjaimia ja numeroita sammuttimen kyljessä.
NES:iin (Nintendo Entertainment System) oli saatavilla vielä jokunen vuosi sitten Hi-Def NES modifikaatio, eli HDMI -lähtö. Tätä ei valitettavasti enää saa, eikä tässä muodossaan tule enää koskaan saamaankaan. Ehkä joku vaivautuu suunnittelemaan uuden version uudemmalla FPGA:lla jonain päivänä.
NES:in oma komposiitti -kuvalähtö on varsin huonolaatuinen, ja sille olisi luonnollisesti mukava tehdä jotakin. Tämän takia Hi-Def NES:in poistuminen markkinoilta oli suuri harmi. Modin hankkimista mietin useaankin otteeseen, mutta lykkäsin hankintaa, kun ehtiihän se myöhemminkin. Tämä mahdollisuus tuli ja meni – liika odottaminen kostautui.
Hi-Def NES:in jälkeen seuraavaksi paras vaihtoehto on NESRGB. Tämä on täysin analoginen kuvaliitännöiltään – vaikka itse kuvaprosessointi tapahtuukin digitaalisesti. NESRGB tarjoaa komposiitti, S-Video sekä RGBs kuvaliitännät. Näistä huonolaatuisin on komposiitti (ei juurikaan parempi NES:in omaan verrattuna), parasta kuvaa tarjoaa vuorostaan RGBs.
NESRGB:n hyväpuoli on, että se on kuvanmuodostukselta viiveetön – siinä ei ole minkäänlaisia videobuffereita, skaalauksia tai muutakaan kuvankäsittelyä. Se tarjoaa väripalettien vaihtamismahdollisuuden, mutta tämäkin tapahtuu muokkaamalla väripaletin asetuksia – ei videodataa manipuloimalla.
Pientä kritiikkiä
Ensimmäistä kertaa mitä tahansa modia tehtäessä, kaikki on tekijälleen uutta. Tällöin mahdollisimman selkeä ohjeistus on plussaa. Suunnittelijan sivuilla on tavallaan paljon tietoa ja hyvät kuvaohjeet, mutta ne ovat peräisin pääasiassa levyn 1. versiosta. Lisäksi joitain asioita ei selitetä ollenkaan – eikä välttämättä edes mainita ohimennen.
Levystä on tehty vuosien varrella useampia versiota. Aiemmissa versioissa on ollut bugeja, joihin löytyy korjausohjeet suunnittelijan sivuilta. Uusin, ilmeisen bugivapaa ja eniten ominaisuuksia sisältävä versio on 4.1. Tosin kotisivuilla mainitaan uusimman version olevan 4.0.
Ensimmäistä kertaa sivua lukiessa olin hieman hukassa eri versioiden, laitemallien, hajautetun tiedon ja osin sekavan asettelun myötä. Kun sivua on pyöritellyt useamman kerran ja tehnyt ensimmäisen asennuksen, sisältö on alkanut aukeamaan. Tärkeintä on katsoa Front loading NES sekä Notes for version 4 -sivuja, joista löytyy tarvittavat asennusohjeet ja tiedot. Tosin, expansion audio -laajennuksesta sivuilla ei jostain syystä mainita mitään. Etsivä löytää tähänkin varsin hyvät ohjeet aivan toisaalta. Olisi tietty ollut kiva, jos kaikki ohjeet löytyisivät yhdestä paikkaa – ja paremmin jäsenneltynä.
Kolvattavien jumppereiden osalta olisin toivonut, että nämä olisi kaikki listattu yhdelle sivulle. Nyt versioon 4-liittyvät erot on listattu omalle sivulleen, ja kaikki yhteiset ominaisuudet toisaalle. Tämäkään ei ole ongelma, kun asian tietää. Ja kun ensimmäistä kertaa tehdessä ei tiedä ja kun toimivuuden kanssa sattuu tulemaan ongelmia, niin taas ihmetellään ja selvitellään asioita.
Modaaminen
Modifikaation tekeminen on varsin yksinkertaista, suunnittelijan nettisivuilta löytyy asennusohjeet ja YouTubesta löytyy asennusvideoita. Tästä syystä en ala käymään läpi yksityiskohtaisempia asennusohjeita.
Modin tekemiseen tarvitsee joitakin työkaluja – joista tärkein on kunnon tinaimuri. PPU -piirin irrottamista ilman kunnon tinaimuria ei kannata edes yrittää. Kun piiri on irti, loppu onkin varsin helppoa. Piirikanta PPU:n tilalle, piikkirimat NESRGB levylle sekä piikkiriman jalkojen trimmaus, PPU:n juottaminen NESRGB-levylle (alle ei voi asentaa piirikantaa, osat ei mahdu kotelon alle). Tämän jälkeen onkin äänijohtojen, sähkönsyötön, kuvaliitännän, sekä väripaletti valitsimen (joko valintakytkin tai peliohjain) johtojen juottaminen.
NESRGB:n alapuolelta näyttää tältä. Ohut ruskea johto on expansion audio-singaali, valkoinen latta wireless-kitin liittimille menevä (huomattavasti siistimpi kuin irtojohdoilla toteutettuna)
Kuvaliitäntää varten on saatavilla optiona SNES:in MultiAV liitäntä. Tätä kutsutaan hieman harhaanjohtavasti wireless kitiksi. Wirelesillä tarkoitetaan tässä sitä, että asentaminen toteutetaan flex-kaapelia käyttäen, sen sijaan että liittimelle vietäisiin kasa yksittäisiä johtoja.
Wireless-kitin NESRGB-pää
Jumpperit
Levyltä löytyy yhteensä 11 juotettavaa jumpperia. Koska sivuille tieto oli sijoitettu kolmeen eri paikkaan, kasasin jokaisen selityksen yhteen listaan. Käyttämäni asetukset lihavoituna.
Jumppereilla on seuraavat tarkoitukset:
J1 – Paletin vaihtotapa (auki = ulkoinen kytkin, kiinni = NES ohjain) J2 – Ulkoisella palettikytkimellä valittavat vaihtoehdot (auki = vaihtoehdot 1-3, kiinni = vaihtoehdot 4-6). Asetuksella ei vaikutusta kun J1 = kiinni. J3 – Sähkönsyötön lähteen valinta (auki = erillinen regulaattori [suositeltu edestä ladattavalle NES:lle], kiinni = sisäinen regulaattori [muut versiot]) J4 – Televisiojärjestelmän valinta (auki = NTSC, kiinni = PAL) J5 – Luma trap komposiitti-videolle (auki = PAL, kiinni= NTSC) J6 – Resetin toimintasuunta (auki = negatiivinen toimisuunta [Famicom ja NES päältä ladattava], kiinni = positiivinen toimisuunta [NES edestä ladattava]) J7 – PPU-tyypin valinta (auki = NTSC, kiinni = PAL) J8 – Komposiitti syncin tyyppi (auki = TTL [ammattilaitteiden käyttämä], kiinni = 75ohm [suositeltu, kotilaitteiden käyttämä]). HUOM! TTL signaalitaso saattaa hajottaa sitä tukemattomat laitteet. J9 – RGB-lähdön alipäästösuodin (auki = ei käytössä, kiinni = käytössä). Suodinta ei kannata käyttää ainakaan, mikäli perässä on kuvaskaalain. J10 – De-jitter ajoituksen korjaus (auki = vakio, kiinni = de-jitter käytössä (toimii vain NTSC -konsolissa, jossa suositeltu käyttää) J11 – LED valojen käyttäminen (auki = valot käytössä, kiinni = valot pois)
S-video kokeiluja muutoin valmiilla asennuksella
Kovaa ajoa, paitsi…
Harvemmin mikään asennus on mennyt ykkösellä maaliin. Sama tälläkin kertaa. Käyn kohtaamiani asioita tässä läpi, sillä suunnittelijan sivulla ei ole minkäänlaista ongelmanratkaisu ohjetta. Toisaalta modi itsessään on niin yksinkertainen, että mikäli kaikki on kytketty oikein, kaiken pitäisi toimia. Eli ongelmanratkaisusivulle ei ole tarvetta, vai olisiko sittenkin? Ehkä ainakin joku lyhyt Q&A voisi olla paikallaan.
Ongelma 1: Everdrive ja CIC
Ensimmäinen ongelma ei liittynyt NESRGB:hen mitenkään. Koska minulla ei ole yhtään alkuperäistä pelikasettia, vaan Everdrive N8 Pro (jota en ollut aiemmin käyttänyt), täytyi se konfiguroida ensin. Ilman konfigurointia CIC, eli kopiosuojauspiiri estää käynnistymisen. Tämä ongelma ratkesi helposti painamalla NES:in reset-nappulaa 7 kertaa peräkkäin => Everdrive konfiguroitu.
Ongelma 2: Ei kuvaa
Seuraavan ongelman syy jäi hieman epäselväksi. Todennäköisesti DIP-kannan ja NESRGB:n piikkirimojen välillä oli jonkinlainen huono kontakti. Oman mausteensa asian selvittelyssä aiheutti Everdrive.
Ongelmana oli, että NESRGB:n kautta ei tullut kuvaa ollenkaan. Tässä kohdin on hyvä tiedostaa, että NES:in oma kuvalähtö on jotakuinkin täysin rampautunut silloin kun NESRGB on käytössä. Ja kun se ei ole käytössä, NES:in oma kuvalähtö toimii normaalisti. Jotenkin tämän tiedon olin skipannut – tämä seikka aiheutti hieman hämmennystä.
Kiinnitin pitkään huomiota väärän asian selvittämiseen, eli siihen miksi NES:in oma kuvalähtö toimi ja ei toiminut. Toisaalta NESRGB:n yksikään kuvalähdöistä ei toiminut. Lisäksi kun oskilloskoopilla tutkin PPU:n signaaleja, NESRGB:n päällä ollessa useat IO-signaalit olivat kaikkea muuta kuin selkeitä pulsseja. Ne olivat sekalaista kohinaa yms. Tästä taas tein virheellisen johtopäätöksen, että se olisi ollut syynä NES:in oman kuvalähdön kuolemiseen.
Mikäli käytössäni olisi ollut normaali pelikasetti, eikä Everdrive, sekä tieto siitä että NESRGB:n käytössä ollessa NES:in oma videolähdön signaalit ovat raskaasti modifioituja – olisi tilanne ollut ehkä hieman selkeämpi. Ongelmana oli, että kun NESRGB on käytössä, se modifioi alkuperäistä videodataa rajusti (syytä tälle en tiedä, mutta näin suunnittelija Tim asiasta kertoi). Tämän seurauksena NES:in videolähdön kautta on nähtävissä ainoastaan spritet, ja nekin vain valkoisena. Tämä ei siis ole toimintahäiriö, vaan kuuluu osana normaalia toimintaa. Everdrive toi mausteensa soppaan, sillä sen käynnistysvalikot eivät sisällä spritejä. Näytöllä näkyi siis pelkästään valkoista. Vasta Timin mainittua tuosta sprite asiasta, kokeilin käynnistää pelin sokkona (3x A-painike) ja kas, spritet näkyivät valkosina.
Yksikään NESRGB:n tarjoamista kuvalähdöistä ei kuitenkaan sisältänyt kuvasignaalia. Tahdistuspulssit siellä näkyivät, mutta ei mitään muuta. Otin Timille kuvat juotoksista yms, ja laitoin kaikki takaisin nippuun. Jatkoin tämän jälkeen oskilloskoopilla mittailua ja kas, PPU:n signaalit olivat puhtaita… ja kuvalähdöissäkin oli muuta kuin pelkkiä tahdistuspulsseja tarjolla. Johdot kiinni näyttöön ja kas, siellähän se kuva näkyykin.
Olin vikaselvittelyn yhteydessä irrottanut NESRGB:n lukuisia kertoja, joten huonoa kontaktia pidän varsin epätodennäköisenä. Ehkä FPGA tai jokin muu oheispiiri oli jotenkin jumissa, joka aiheutti toimintahäiriöitä PPU:n signaaleihin. Niin tai näin, ongelma ratkesi itsestään. Aika näyttää, toimiiko modi luotettavasti, vai alkaako se sekoilemaan.
Ongelma 3:
Kun kuvalähtöjen toimivuus oli varmistettu, asensin viimeiseksi wireless -kitin, eli tein koteloon reiän ja asettelin liittimen paikalleen. En päässyt testaamaan liittimen toimintaa, koska kaapelit olivat vielä matkalla kiinasta. Kun ne sitten saapuivat, niin ei kuvaa, ei ääntä. Yleismittari käteen ja aikani mittailtuani huomasin, että flex-kaapeli oli tullut liittimen päässä asennettua ylösalaisin. Miten lie taas olin silmät ristissä katsonut tuon, koska varsin selkeä
Kuvalähdöt
NESRGB tarjoaa kolmea erilaista kuvalähtöä, komposiitti, S-video ja RGBs. Komposiitin kuvanlaatu ei juuri poikkea NES:in tarjoamasta. Nämä liitännät tarjoillaan SNES:stä tutulla AV-liittimen kautta. 3D-tulsotettu runko poikkeaa muusta väristä, mutta on muutoin siisti toteutus.
Lisätty SNES-AV -liitin
S-videossa kuvanlaatu paranee merkittävästi. RGBs:ää pääsin lopulta testaamaan TV:ssä, jossa scart-liitäntä. Tätä ennen yritin RGBs:ää useammalla tietokoneen näytöllä ja videotykillä, mistään ei tullut kuvaa ulos.
Jälleen kerran opin uutta asiaa kantapään kautta, vaikka asiasta olenkin joskus lukenut. Asioista oppii vasta kun ne osuvat omalle kodalle ja niitä joutuu selvittämään. VGA-liittimen kautta kulkee RGB signaalit, kuten myös tahdistuspulssit. Tahdistuspulsseja on kahdenlaisia, vaaka (H) ja pysty (V). VGA-liittimessä näille on varattuna omat pinninsä. Mutta NESRGB tuottaa vain composite sync (CS), eli yhdistelmäpulssit. Tässä siis H ja V signaalit on ympätty yhteen johtimeen.
Ilmeisesti monet näytöt kykenevät lukemaan CS-signaalit vaakapulssi (H) kautta. Ja vaikka ei osaisikaan, niin väliin voi aina laittaa logiikkapiirihässäkän, joka erottaa CS signaalin sisältämät H ja V pulssit omiksi signaaleikseen. Mutta ei tässä vielä kaikki. NESRGB tuottaa 15kHz taajuudella vaakapulsseja, nykyaikaiset näytöt eivät tätä kuitenkaan ymmärrä, vaan vaativat vähintään 24kHz. Joten pelkkä pulssien erottamisen omiksi signaaleikseen ei ratkaisisi mitään.
Tämä oli luonnollisesti pienoinen pettymys, koska tarkoitus oli saada ulos mahdollisimman hyvää kuvaa. S-video on tähän hätään ihan ok, mutta ajan kanssa asialle on tehtävä jotain. Käytännössä tarkoittaa videoskaalaimen hankkimista, esim. OSSC Pro. Homma meni siis sikäli vihkoon, että pelkkä NESRGB maksoi 95€, ja tähän päälle pitää vielä hankkia kallis skaalain. Hi-Def NES olisi maksanut noin 200€.
Vuosien varrella on tullut modattua HDMI lähtö Amiga 500, Commodore 64, PS1:een. Nämä modit eivät ole olleet mitään halpoja toteuttaa, paljon halvemmalla olisi selvinnyt, kun olisi hankkinut videoskaalaimen ja tyytynyt kunkin laitteen analogi videolähtöjen laatuun. Nyt NES:in modaamisesta tuli kokonaisuudessaan todella kallis operaatio.
Mutta eihän näitä juttuja rahan takia tehdä, vaan kiinnostuksesta tekniikkaan ja modaamista kohtaan. Ja samalla opitaan uusia asioita.
Kuvanlaatu
Komposiittilähtö on laadultaan jotakuinkin samaa luokkaa kuin NES:in oma kuvalähtö. Ehkä suurin ilo on väripalettien vaihtomahdollisuus. Eli pelien värit saa toistumaan hieman erinäköisenä eri asetuksilla. Tämä ominaisuus on toki kaikissa muissakin NESRGB:n tarjoamissa kuvalähdöissä.
S-video lähtö tarjoaa jo merkittävää parannusta kuvan laatuun. Detaljit näkyvät merkittävästi paremmin, mutta jonkinlaista varjostumista kontrastirajoissa on havaittavissa.
Edellisiä kuvalähtöjä sain kokeiltua videotykin kanssa, mutta RGBs ei toiminut yhdelläkään laitteella, joka kodistani löytyi. Vanhempien luota löytyi kuitenkin TV, jossa scart-liitäntä ja sehän toimi. TV:ssä saattaa olla jonkinlaista kuvanparannustekniikkaa käytössä (en tarkistanut asetuksia), jonka lisäksi videotykin ja TV:n välisiä kuvaeroja on hyvin vaikea verrata keskenään (kuvakoko, valovoima, tila, ei pääse rinnakkain vertaamaan). Mutta wow, voiko muuta sanoa.
En ruutua tutkinut läheltä, vaan normaalilta katseluetäisyydeltä. Melkein voisi luulla, että kuva on HDMI modin tuottamaa, toki vertailukohtaa minulla ei tähän ole. Kuva on luonnollisesti hieman pehmeä, kun HDMI:llä kaikki pikselit erottuisivat selkeästi terävin reunoin. Pieni pehmeys on vain hyvästä, sillä näin kuva on miellyttävämpi katoa. Esim. PS1:n HDMI modin tuottama kuva on luonnollisesti niin hyvä, kun se voi olla, mutta samalla siinä saisi olla hieman reunanpehmennystä. Tästä syystä NES:in pelaaminen on ainakin omille silmille miellyttävämpää kuin PS1:n.
Kannattava modi?
Ehdottomasti. NES:in alkuperäinen kuva on todella huonoa, etenkin RGBs:ään verrattuna. Jos pelaat NES:iä yhtään useammin kuin pari kertaa vuoteen, niin lämmin suositus tälle modille. Jo S-videon käyttö on merkittävä parannus, mutta analogisissa kuvaliitännöissä kannattaa aina pyrkiä käyttämään parasta. Väitän, että pelaamisesta tuulee paremman kuvan myötä paljon miellyttävämpää.
Harmittaako, kun Hi-Def NES:iä ei ole enää saatavilla?
Ei, ei enää, kun näin kuinka hyvään tulokseen RGBs pääsee. Toki täytyy päivittää kalustoa niin, että pääsen tätä käyttämään myös videotykillä.
Jos omaat kunnollisen tinaimurin, niin tämä on sellainen modi josta on helppo aloittaa. Ja jos omistat kunnollisen tinaimurin, niin sinulta löytyy varmasti riittävät taidot näihin kolvailuihin, todennäköisesti hieman vaativimpiinkin modeihin.
Otsikko on tarkoituksella virheellinen, sillä tarkoituksena ei ole puhua Apinarokosta, tai M-rokosta tautina. Vaan yhteiskunnan wokeilun näkökulmasta.
Nykyisin tuntuu, että kaikesta loukkaannutaan. Teit niin tai näin, teet aina väärinpäin. Hyvänä esimerkkinä HSL:n ’Ihan lipun laitonta’-kampanja. Monimuotoisuus saatiin käännettyä rasistiseksi, koska tummaihoiset kaverukset. Sinällään ymmärrän, että asian voi toki näinkin nähdä, jos niin haluaa.
Ehkä olen liian vanhaa sukupolvea, mutta ainoa asia mikä kiinnitti huomioni, oli piilosanoma -> ’Ihan vitun laitonta’. En ole tutkinut, oliko tämä vahinko vaiko tarkoituksenmukainen ja onko tästä joku vetänyt palkokasvin sieraimeen. Kiinnitti ainakin minun huomioni, ihonväriä en tullut edes ajatelleeksi.
Entäpä sitten se apinarokko. Tämä on paha, koska apina. Onhan se perseestä, jos jotakuta koulu kiusataan ja haukutaan, tiedän sen itsekin todella hyvin, kun koulukiusattu olen ollut. Sanalla ei ole väliä, jos se puree. Minua haukuttiin vähikseksi (vähä-äly), veljeäni taas kutsuttiin vähikseksi (tulee sukunimestä, Vähämartti). Toiselle suuri loukkaus, toiselle kutsumanimi, toki sanan tarkoitusperät olivat erilaiset.
Mutta niin, se apina. Kansainvälisesti on suositeltu, että ei käytettäisi Apinarokko nimitystä (monkeypox), vaan mpox. Mikäs siinä. Tosin suomessa sitä ei voida kutsua A-rokoksi, koska siinä on A… vaan M-rokoksi. Sinällään sama, vaikka kutsuisi Ö-rokoksi, mutta minusta perustelut osin ontuu. Apina, ehkä, mutta se A… ei voida käyttää koska sekin on leimaava. Mutta miksi M-rokko on parempi, tuleehan sekin monkey:sta (joka muuten tarkoittaa apinaa)?
Tarkoittaako tämä, että myös esimerkiksi A-Katsastus ja A-kuivaus ovat leimaavia. Nyt oikeasti…
Ja entäpä ne muut eläimet, kuten sika, lehmä… nämäkin ovat todella halventavia nimiä. Ilmeisesti ulkoisten ominaisuuksien haukkuminen on ok, mutta älyllisten lahjojen haukkuminen ei. Saa nähdä mihin tämä maailma vielä menee, vai tullaanko joskus järkiimme.
Uutisissa on viimepäivinä ollut juttua Heka:n, eli Helsingin kaupungin asunnoista. Kovasti on ihmetelty, kun yli puolet jättää ottamatta tarjotun asunnon 1. Myös kalliita hintoja, sekä huonoa kuntoa on ihmetelty. Vuokran suuruus ei kuulemma vastaa kuntoa, ja vuokrat sen kuin nousee 2. Täysin epäintuiivista, eikö? Vai onko sittenkään…
Neliövuokrat Hekalla ovat 10,72 €/m2 (Roihuvuori, rakennusvuosi 1955) – 19,36 €/m3 (Kalasatama, 2023) 3. Vapailla markkinoilla Roihuvuoren vuokrat ovat välillä 9,54 – 27,98 €/m2 (1955-1961), ja Kalasatamassa 17,38 – 27,49 €/m3 (2019-2021) 4. En ala vertailemaan asuntojen kuntoja, koska kunto- tai vuokravertailu ei ole tämän jutun aihe. Hintatasaosta voi kuitenkin päätellä, että Hekan vuokrat ovat vapaisiin markkinoihin verrattuna seillä halvimmassa kategoriassa.
Myöskään Hekan asunnot eivät ole bloggauksen aihe, vaan kiinteistön kulujen muodostuminen, vuokran muodostuminen ja ennen kaikkea kiinteistön kunnossapidon tärkeys kulujen näkökulmasta. Ja se polttavin kysymys, eli miksi kustannukset vain jatkavat kasvuaan, samalla kun asumisolot huononevat.
Kiinteistön kulut, hoitovastike
Taloyhtiön kulut koostuvat varsin rajatusta määrästä menoluokkia (monet omakotitaloasujallekin tuttuja). Menoja ovat hallintoon liittyvät kulut (pankkikulut, kirjanpito, isännöinti), laajakaista/kaapeli-TV, ulkoalueiden hoito (kiinteistöhuolto), lämmitys, vesi, sähkö, jätehuolto, vakuutukset, kiinteistövero, sekä korjaukset.
Näistä merkittävimpiä menoeriä syntyy lämmityksestä, isännöinnistä, kiinteistöhuollosta, ja kiinteistön iästä riippuen myös korjauksista. Useita menoluokkia voi kilpailuttaa, mutta tässäkin tulee aina pohja vastaan. Lisäksi edullisempi tarkoittaa usein huonompaa / suppeampaa palvelua (isännöinnissä ja kiinteistöhuollossa).
Hoitovastike koostuu kaikista näistä vuoden aikana syntyvistä kuluista. Kulut jaetaan neliömetrillä ja kuukausilla, josta saadaan hoitovastikkeen neliöhinta. Hoitovastike voi olla esimerkiksi 6€/m^2/kk. Tällöin 50 m^2 asunnon hoitovastike on 300 €/kk.
Vesimaksu laskutetaan hoitovastikkeesta erillään; todellisen kulutuksen mukaan (asuntokohtainen mittarointi), tai keskikulutuksen mukaan €/kk/hlö (vain kiinteistön kokonaiskulutuksen mittarointi). Toisinaan voi olla, että pelkkä lämmin vesi on mittaroitu ja kylmää ei, jollain laskutus on jonkinlainen kombo (esim. kylmä kuuluu hoitovastikkeeseen).
Kiinteistön kulut, pääomavastike
Kun kiinteistölle on tehty remontteja, esimerkiksi linjasaneeraus (putkiremontti) tai julkisivuremontti, on tätä varten otettu lainaa. Lainan osuus jakautuu osakkeiden määrän mukaan. Oletetaan, että tarkastelun kohteena olevan huoneiston osuus tehdyistä remonteista on maltillinen 180 €/kk. Oletetaan tässä esimerkissä huoneiston olevan 50 m^2, jolloin pääomavastikkeen suuruus on 3,6 €/m^2/kk.
Vuokranantajan kate
Kun olet vuokralla, ei vuokranantaja hyvää hyvyyttään laita asuntoaan vuokralle, vaan tarkoituksena on saada tuottoa sijoitetulle pääomalle. Toisin sanoen pakollisten kulujen (hoitovastikkeen ja pääomavastikkeen) päälle lätkäistään kate, eli tuotto. Se mikä tuoton suuruus on, riippuu paljon alueen vuokratasosta, kysynnän/tarjonnan suhteesta, sijainnista, asunnon kunnosta jne. Hyväksi vuokrantuotoksi lasketaan noin 6% asunnon hankintahinnasta, jolloin esim. 180k€ asunnon vuokratuoton pitäisi olla 10800€/vuosi, eli 900€/kk. Tähän vaikuttaa jo tehtyjen remonttien kustannukset, tulevien remonttien kustannukset, sekä tyhjillään olokuukaudet.
Vuokra
Yllä esitetyt vastikkeiden suuruudet, asunnon hinta ja remonttikustannukset ovat kuvitteellisen kohteen, mutta toteutuvat jotakuinkin tällaisenaan halvimmillaan Roihuvuoren alueella.
Kun käytämme yllä oleva arvoja, asunnon vuokraksi muodostuu 300 + 180 + 900 = 1380 €/kk. 50m^2 suuruisessa asunnossa tämä tarkoittaisi 27,60 €/m^2/kk vuokraa. Tämä osuu alun hintakaivelun yläpäähän Roihuvuoren alueelle vapailla markkinoilla. Eri asia on, saisiko vuonna 1955 rakennettuun asuntoon ketään tällä hintaa.
Entä minkälainen vuokratuotto näillä luvuilla saataisiin? Yksinkertainen vuokratuotto lasketaan kaavalla: (vuokra – vastike) * 12 / velaton_hinta * 100. Sijoittamalla aiemmin esitetyt luvut yhtälöön, saadaan vuokratuotto: (1380 – 480) * 12 / 180k€ * 100 = 6,0 %. Heka:n halvin vuokra-asunto Roihuvuoressa kustantaa 10,72€/m^2, jolloin vuokratuotto jää varsin minimaaliseksi – joka on Heka:n ideakin, tarjota edullisia asuntoja.
Sijoitusasunnon vuokratuotto on yleensä 4 – 8%, eli esimerkin tuotto olisi ok. 5
Jätetään remontit tekemättä
Kun kustannukset nousee, on remontit helpoin kohden säästöjen tekemiseen. Monesti ajatellaan, että kun remontteja siirretään, se säästää rahaa. Lyhyellä tähtäimellä näin onkin, sillä kun ei tee remonttia, ei synny kustannuksia. Kääntöpuolena on kunnossapidon kulujen kasvu. Eniten tämä korjausvelka näkyy LVI korjausten kuluissa (ainakin taloyhtiössä, jossa itse asun). Kun putkisto vanhenee, niin siihen voi syntyä vuotoja, venttiilit ja hanat ym. laitteet hajoavat. Nämä kaikki on korjattava joka tapauksessa, ja tästä syntyy väkisinkin kuluja.
Etenkin putkiremontin lykkääminen liiaksi tulevaisuuteen voi olla kustannusten kannalta kohtalokasta. Kaikki on ’kunnossa’, kunhan mitään isoa ei tapahdu. Mutta kun esimerkiksi putkirikko kastelee asunnon, jos toisenkin, tai pitkäaikainen pieni vuoto aiheuttaa mittavat homevauriot, voi ’syntyneille’ säästöille sanoa hei hei. Ennakoimalla remontit säästetään pitkässä juoksussa rahaa, eikä kustannusten nousutkaan ole niin radikaaleja.
Putkiremontin aika ei välttämättä ole vielä, mutta ikääntymisen myötä huoltokulut kasvavat vuosittain. Tekemällä putkiremontin, putkiin liittyvät korjauskulut poistuvat pitkäksi aikaa. Toisin sanoen hoitovastike pienenee, samalla kun tilalle tulee pääomavastike.
Se mikä on oikea hetki putkiremontin toteuttamiselle, on oma aiheensa. LVI korjausten osuutta vastikkeista on silti hyvä seurata, sillä mitä suurempi osuus tähän uppoaa rahaa, sitä huonommassa kunnossa paikat ovat. Taloyhtiössä, jossa asun, korjauksiin varattu summa on 15% hoitovastikkeesta. Euroissa tämä ei ole kuin 5500€/vuosi, eikä koko summa mene LVI korjailuihin – ainakaan joka vuosi. Oli korjauskustannusten syyn aiheuttaja mikä tahansa, tarkoittaa tämä lähes 60€/kk/huoneisto ylimääräistä menoa. Tällä rahalla lyhentäisi jo remonttilainaakin vähän.
Miksi vuokrat nousevat?
Esimerkiksi kaukolämmön hinta on noussut Lahden alueella rajusti, kuten varmasti muuallakin. Myös kiinteistövero, vakuutukset jne. kustannukset nousevat vuosittain. Ja mikäli remontit ovat tekemättä, tilkkutäkki paikkailu tulee pitkässä juoksussa todella kalliiksi.
Hekan asunnoissa parvekkeilta on pudonnut betonia, joka viittaa akuuttiin remontin tarpeeseen. Näin käy, kun remontteja ei tehdä ajoissa. Pienet paikkailut siellä täällä kuitenkin maksavat, ja kun näitä paikkailuita alkaa tulla liikaa, myös kustannukset alkavat nousta räjähdysmäisesti. Jossain vaiheessa remonttivelkaa on niin paljon, että on halvempaa ajaa puskutraktorilla talon yli.
Vuokrien nousulle on siis varsin luonnolliset syyt: yleinen kustannustason nousu, sekä korjauskustannusten kasvu. Ja mikäli vuokranantaja ei laske tuotto-odotusta (eikä laske, jos ei ole ihan pakko vuokralaisen saamiseksi), hinnoilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nousta. Bisneksen kannalta katteen alentamisessa ei ole mitään järkeä, ja mikäli asunnot seisovat tyhjillään, muut joutuvat vuokrissaan kattamaan tyhjien asuntojen tyhjäkäynnin.
Mikäli remontit on jätetty tekemättä, vuokra on varmasti suhteessa kova saatuun laatuun nähden. Vuokralaisellakin kulkee jossain raja mikä on kallista ja mikä on paskaa, kun jompikumpi näistä ehdoista täyttyy, voi muutto olla lähellä. Hekan ongelma ei kuulosta ulkopuolisen korviin ollenkaan mysteeriltä, vaikka heille itselleen se mysteeri tuntuukin olevan. Minusta kuulostaa ihan siltä, että tarjoavat kallista paskaa. Ei ihme, etteivät asunnot kelpaa.
Sama dilemma omistusasujilla
Asuntosijoittajalla on todennäköisesti pieniempi halu panostaa kohteen remontointiin kuin omistusasujalla. Hekan kaltaiset vuokratalot ovat oma lukunsa.
Mutta kun puhutaan kustannuksista, remontit ovat se ilmeisin kohde, jota lykätä. Myös kunnossapidossa saatetaan jättää jotain vähemmän oleellisia asioita korjaamatta. Tämä kaikki tekemätön työ kerryttää korjausvelkaa. Se on kuin näkymätöntä pankkilainaa, joka vaanii korkojen äkkinäistä nousua. Ja tämä velka kasvaa ajansaatossa, mikäli sille ei tee mitään. Siihen puree ainoastaan korjaustoimenpiteet.
Olen kuullut, kuinka 20 vuotta vanhassa taloyhtiössä on sanottu ja tuudittauduttu siihen harhakuvaan, että nyt ei tarvitse tehdä mitään, kun talot ovat vielä niin uusia. Aika näyttää miten kyseisessä kohteessa käy, toivottavasti ymmärtävät aloittaa remonttien teon ennen kuin remontoitavaa on kertynyt liikaa. Tämä tuntuu muutenkin olevan trendi, että siirretään asioita. Ymmärrän sinällään ne syyt, mutta ongelma kun on, että kaikki kallistuu ajansaatossa. Ja mikäli korjaamattomuus aiheuttaa ajansaatossa lisävahinkoja, on kustannukset vieläkin suurempia. Ja mikäli rahaa korjaamiseen ei ole tänään, niin milloin sitten?
Korjaamista on tehtävä, ellei halua omaisuutensa hiljalleen häviävän. Ethän jätä autoasikaan huoltamatta? Suuria kustannusyllätyksiä voi pyrkiä välttämään tekemällä pitkäjänteistä työtä kiinteistön kunnon seuraamisessa, sekä korjaushankkeiden oikea-aikaisessa aloittamisessa. Kun remontteja toteutetaan sopivin väliajoin, kustannusmuutokset ovat paljon maltillisempia, jolloin omaa talouttaan pystyy tarvittaessa helpommin sopeuttamaan tilanteeseen.
Lisäksi harvemmin remontoiminen on huomenna halvempaa kuin eilen. Tulevaisuudesta ei toki koskaan voi tietää, mutta koronan ja ukrainan tilanteen takia moni asia on kallistunut todella paljon viimeisten neljän vuoden aikana.
PS. Olen omistusasujana rivitaloyhtiössä ja toimin hallituksen puheenjohtajana. Kiinteistö on rakennettu 1981. Vuosien varrella kiinteistöä on ylläpidetty varsin hyvin, mutta iän puolesta kalliit remontit lähestyvät, kuten putkiremontti.
